Yhdyssanat ja muut oikeinkirjoitusasiat, välimerkit, muotojen yhdenmukaisuus, lauseenvastikkeet ja muut lauserakenteet… On iso joukko asioita, joita kielityötä tekevä kohtaa päivittäin työssään mutta joita ei tarvitse erikseen mistään tarkistella. Ne ovat tuttuja, ja niiden kuuluu olla tuttuja. Niiden pitää tulla selkärangasta. […]
Kielitoimiston sanakirja on minulle päivittäinen tuttu. Se kuuluu lähimpiin ystäviini. Kun olen siihen vuosien ajan tottunut, on vaikea enää ajatellakaan, että tekisin työtäni ilman kunnollista, sähköisessä muodossa olevaa, helposti käytettävissä olevaa sanakirjaa. Sanakirja on kätevä apu ihan kenelle tahansa kirjoittajalle. […]
Ovatko kaikki lähteet mukana lähdeluettelossa? Onko siellä ylimääräisiä lähteitä? Olet kirjoittanut opinnäytteen ja laatinut lähdeluettelon. Olet lähettänyt työn ohjaajalle ja saanut palautetta. Palautteen perusteella olet hionut ja muokannut tekstiä, poistanut vähän sieltä, lisännyt vähän tänne, etsinyt ja löytänyt uutta tietoa […]
Sana pois tarkoittaa lähtemistä, irtaantumista, muualle menemistä. Kielitoimiston sanakirja antaa sanan perusmerkitykseksi ’toisaalle, muualle, erille, eroon, sivuun, irti’. Jokin voi lähteä pois, jotakin voidaan ottaa pois. Jokin voi myös olla tai olla olematta pois: Sinun onnesi ei ole minulta pois: ei […]
Lyhyesti kielenhuoltoasiaa ja ihan pientä sellaista. Pieniä merkkejä. Erilaisia tekstejä lukiessa törmää tämän tästä tällaiseen merkkiin: ´ Tuo on akuutti. Akuutti muistuttaa hiukan heittomerkkiä ’, jonka tehtävään se reppana välillä joutuu, vaikkei oikein pärjää yksinään, se kun tarvitsee aina kirjaimen […]
”Miksi tekstiini ilmestyi ajatusviiva? Kirjoitin tavuviivan!” Suomenkielisessä tekstissä käytetään lähinnä kahdenlaisia viivoja: lyhyttä tavuviivaa eli yhdysmerkkiä (-) ja pidempää ajatusviivaa (–). Viivojen käytöstä kerrotaan mm. Kielikellossa ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa, enkä tässä ryhdy kertaamaan niiden käyttöä juurta jaksain. Jutun lopussa on […]
Minulta on kysytty: Onhan niin, että on väärin sanoa tuoksua tai maistua hyvälle? Eikö ainoa oikea muoto olekin tuoksua tai maistua hyvältä? Ymmärrän kysyjän tuskan. Itsellenikin on aina ollut luontevaa käyttää pelkästään hyvältä-muotoa (ablatiivia) tällaisissa ilmauksissa: keväinen maa tuoksuu mudalta, aamulla kahvi […]
Hyvää Michael Agricolan ja suomen kielen päivää! Luet Kielentarkistus Ellipsin uunituoreen kieliblogin, Kielimyllyn, ensimmäisiä rivejä. Pysy kuulolla – tarinaa tulee vähintään kuukausittain: asiaa kielestä, kielen ilmiöistä, kielen käytöstä, kielenhuollosta. Juttua asian ytimestä ja vähän etäämpää. Asian ytimen on tarkoitus olla kielenhuoltoa: tarinaa […]
